Ravintola Kaskis – Turku

Turun Kaskista on hehkutettu somessa ja perinteisessä mediassa. Viimeksi kesäkuussa Kauppalehti Optio kysyi ravintola-alan ammattilaisilta (”kokeilta, ravintoloitsijoilta ja intohimoisilta ruokaharrastajilta”) mikä on Suomen paras ravintola. Olo voitti, Kaskis toinen ja Savoy kolmas. Tuollaisessa seurassa joku voisi kysyä, että Kaskis who? Ja palkinnon kirkauttaa himmentää se, että Ravintolainsinööreiltä ei kysytty mielipidettä. Pyyhimme kyyneleet ja lähdimme Turkuun ottamaan selvää.

Ensimmäinen yritys muistuttaa American Psycho -leffan kohtausta, jossa Patrick Bateman yrittää varata pöytää Dorsia-ravintolaan samalle illalle. Meille ei suinkaan naurettu, mutta ilmoitetaan kohteliaasti, että seuraavat kolme kuukautta ovat täynnä. Muutaman ”Mikä ihmeen lama” -kommentin jälkeen toteamme, että Kaskis jää arvostelematta.

Ravintolakriitikoiden suojeluspyhimys St. Michelin kuitenkin näkee tuskani. Myöhemmin, kun olen sattumalta pari päivää Turussa, Kaskis päättää pitää walk-in viikon. En tiedä Suomessa muiden ravintoloiden käyttävän tätä, mutta esim. Lontoosta walk-in on tuttu. Periaatteessa systeemi on äärimmäisen tasa-arvoinen: FIFO-jono ovella ja asiakkaita sisään niin paljon kuin mahtuu. Tämä takaa ravintolalle täydet pöydät (jos kysyntää riittää kuten Kaskiksessa) ja asiakkaalle mahdollisuuden päättää vasta samana päivänä missä syö.

Suunnitelmani on mennä syömään keskiviikkona. Käyn tiistai-iltana katsomassa miltä homma näyttää. Kaskis sijaitsee lähellä Turun keskustaa melko vaatimattoman kerrostalan katutasossa. Jonossa on kaksi pariskuntaa, joista jälkimmäinen on jonottanut reilu puoli tuntia. Kaikki kuitenkin hymyilevät ja vaikuttavat tyytyväisiltä konseptiin. Seuraavana iltana saavun paikalle noin puoli kahdeksan. Ideana oli, että olisin paikalla illan kattausten välissä. Jonossa on noin kymmenen ihmistä edelläni, joista lähinnä sisäänpääsyä olevat on kutsuttu jo baariin (kaksi jakkaraa ja tiski) drinkille. Ravintola on aivan täynnä ja isot ikkunat tarjoavat mahdollisuuden tirkistellä ihmisiä ja annoksia.

Jonottaminen etenee mukavasti. Pariin otteeseen joku seurue pyyhkii koko jonon ohi sisään suoraan pöytään. Suomalaistahan ei mikään harmita niin kuin jonossa etuilija, joten olen jo lähdössä neuvottelemaan nyrkein. Henkilökunta kertoo, että jotkut olivat varanneet pöytänsä ennen päätöstä walk-in viikosta ja heidän varauksiaan ei voinut perua. Se siitä demokratiasta. Toisaalta aurinko paistaa ja muutkin jonottavat ovat hyvillä mielin, joten jatketaan tirkistelyä. Kaskis on sisustettu pelkistetysti, tosin pieneen tilaan ei paljon mahtuisikaan. Henkilökunta liikkuu vauhdilla tiiviissä salissa ja asiakkaat ovat pariskuntia tai kaveriporukoita.

Taisin lopulta saapua hyvään aikaan, sillä noin 40 minuutin jonotuksen jälkeen istun pöydässä. Vähän jälkeeni ovelle saapuu pariskunta joka odottaa reilusti yli tunnin. Tiedän jo ottavani maistelumenun viineinen, mutta silmäillään nyt silti ruokalistaa:

Lyhyt ja herkullinen

One-pager

Pyydän kuuden ruokalajin maistelumenun ja tarjoilija ilahtuu. Kun otan kahdesta viinipaketista paremman (kalliimman) hän ilahtuu entisestään ja kertoo, että olen valinnut nyt parasta mitä ravintolalla on tarjota. Sama hyväntuulinen tarjoilija palvelee koko illan ja tuntuu, että melkein jokainen henkilökunnasta tuo ainakin jonkun annoksen. Täällä tehdään hommia yhdessä ja ilolla.

Keittiön tervehdyksenä on possunnahkaa, näkkileipää ja jotain kananmunan makuista raikkaan dipin kanssa:

Kesäinen joulukuusi

Kesäinen joulukuusi

Kaikki toimivat ja samalla annos esittelee Kaskiksen idean: suomalaisia puhtaita raaka-aineita, fine dining ja avoin mieli. Maistelumenu koostui pääosin ruokalistan annoksista, mikä oli hieman hämmentävää, koska sitä markkinoitiin yllätysmenuna. Ensimmäisenä varsinaisena ruokalajina on kalaympyrä siiasta:

Taidetta (k)ala Kaskis

Taidetta (k)ala Kaskis

Herkullista! Siika on tuoreen makuista, siivu mallasvohvelia tuo makeutta ja rakennetta, mätivoi (?) keskellä taas on syntisen hyvää ja fenkoli tasapainottaa muita makuja. Viininä tarjoiltu Pfalzin Riesling antaa juuri sopivasti happoja ja hedelmiä tähän annokseen. Hieno wine match! Annos on myös melko täyttävä ja tämä jatkuu läpi menun. Täältä vieritään ulos loppuillasta… Ainoana miinuksena oli, että viini tuotiin pöytään paljon ennen annosta, joten se ehti turhaan lämmetä.

Jos ensimmäinen annos oli perinteistä fine diningia niin seuraavaa ei moni ravintola uskaltaisi tarjota:

Pari kepsuu

Pari kepsuu

Jos kebab maistuisi aina tältä, niin Suomessa olisi uusi kansallisruoka josta voisi olla ylpeä. Annoksen nimi ja teema on kebab, mutta kaikki ainekset ovat ensiluokkaisia ja maut taivaallisia. Liha on kotimaista karitsaa, pita itse leivottua ja muutenkin laatu maistuu kaikessa. Täyteläinen Rhonen punaviini on täydellinen match. Pitäisikö kebab-paikoissa olla viiniä oluen sijaan? Näiden kahden ensimmäisen annoksen jälkeen olen jo aivan valmis julistamaan Kaskiksen kehujen arvoiseksi. Lisää on kuitenkin vielä tulossa. Viimeinen maistelumenun alkuruoka on hernekeittoa:

Kuin opiskeluaikoina

Kuin opiskeluaikoina

Kesäiset kevyet maut (kokonaisia herneitä, hernepyrettä, herneenversoja) ja tuhti kermainen keittopohja pelaavat hyvin yhteen. Kokonaisuus on lähempänä kesäkeittoa kuin perinteistä hernekeittoa. Savukyljen palaset ovat varma lisä (”everything tastes better with bacon”). Viininä Uuden-Seelannin Sauvignon Blanc joka toimii hyvin, mutta ei jäänyt mieleen. Yhdistelmä ruuan kanssa on vain osiensa summa.

Sitten pääruokiin. Ensimmäisestä eli kuhafileistä en malttanut edes ottaa kuvaa. Annos oli muuten ruokalistan mukainen, vain ahven korvattu kuhalla. Yksi parhaista kala-annoksista ikinä! Kyssäkaalin hapot ja raikkaus, rapea ja mehukas kuha sekä erinomainen kastike sopivat toisilleen. Samalla yksi mieleenpainuvimmista viinimatcheista pitkään aikaan: Sancerren Chardonnayn hapot ja voimaisuus olivat juuri sitä mitä annos kaipasi. Ruokafiilistelijä hymyili leveästi.

Toisena pääruokana on vasikkaa (joka tarjoiltiin kauniisti, ehdin vain haukata palasen ennen kuvan ottamista…):

Ruokailija hätäili

Ruokailija hätäili

Tämä annos jäi loistavan leffan sivuhahmoksi. Tähän asti annokset olivat ylittäneet toisensa ja tässä kohtaa tuntui siltä kuin söisi vain ruokaa. Itsenäisenä annos on varmasti hyvä, tässä tähtiloisteessa se ei pärjännyt. Vasikkaa kolmella tavalla (filettä, kieltä ja kateenkorvaa) sekä poltettu purjo ja paahdettu kanannahka kuulostavat toimivilta, mutta ”se jokin” jäi puuttumaan. Viinissä (Barbaresco) oli kivasti marjaisuutta (puolukkaa?), mutta annoksen kanssa sekin jäi jotenkin taka-alalle. Toivoisin voivani antaa tarkempaa kommenttia, mutta en saanut enempää analyysiä irti ruokailun aikana.

Tässä vaiheessa olen jo mahdottoman täynnä ja mietin, että millainen jälkiruoka jaksaisi enää innostaa? Olen silmäillyt muihin pöytiin meneviä listan mukaisia herukka- ja suklaa-annoksia ja kumpikin on näyttänyt kauniilta. Tässä vaiheessa tulee maistelumenun yllätys:

Grande Finale

Grande Finale

Karviaista parilla eri tavalla, ketunleipää ja kasa muita herkkuja. Kaikki yksityiskohdat ja luetellut ainekset unohtuvat, kun maistan ensimmäisen lusikallisen: täydellistä. Monen tuhdin annoksen jälkeen tällainen raikkaus jälkiruuassa on mainio idea ja toteutus on ihan mieletön. Kun aiemmin pöytään tuotiin jälkiruokaviiniksi Deutz demi-sec 2006 odotin itse ruokaa jopa kauhulla: mikä voisi toimia näin hienon samppanjan kanssa? Ja kova veto jo sinänsä jättää viinipaketin arvokkain viini jälkiruualle. Tämä annos ja sille matchatty viini tulisi olla jossain oppikirjassa referenssinä siitä miten viini ja ruoka yhdistetään. Niin hyvää, että en tiedä miten sitä kuvailisin, hymyilin vain koko loppuillan.

Kotiinlähdön aika. Kuuden ruokalajin menu viineineen maksaa 119€, joka on todella kohtuullista, suorastaan halpaa. Varsinkin kun edullisemmalla viinipaketilla hinta on satasen luokkaa. Henkilökunta tekee työnsä ammattimaisesti ja kaikesta näkee, että myös ilolla ja ylpeydellä. Tämä luo pohjan sille mukavalle rennolle tunnelmalle joka Kaskiksesta jää mieleen.

Kaskis on tavallaan samanlainen kuin moni hyvä ravintola Suomessa: puhtaista lähialueen raaka-aineista selkeää ruokaa rennosti tarjoiltuna. Kaskis vain tekee sen paremmin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s